Sisäilmasto ja erityisesti sen laatu ovat kuumia puheenaiheita mediassa ja oikeutetustikin: Sisäilmalla on merkittävä rooli ihmisten hyvinvoinnissa. Keskustelu keskittyy trendaaviin epäpuhtauksiin, vaikka todellisuudessa oireiden aiheuttajana on usein joku muu kuin yksittäinen sisäilman epäpuhtaus.
Olen tutkinut diplomityössäni sisäilmastoa kattaen rakennuksen sisäilman laadun sekä lämpötilaolosuhteet, joilla on suoria ja epäsuoria yhteyksiä toisiinsa. Aloitin TPI:llä insinöörikoulun haalariharjoittelussa. Valmistuttuani siirryin teknisen asiantuntijan tehtäviin. Opinnoista jäänyt tiedonjano ja TPI:n opintoihin kannustava ilmapiiri tekivät siirtymän luonnolliseksi diplomi-insinöörin jatko-opintoihin. Koen talotekniikan parissa toimimisen merkityksellisenä. Hyvinvointi ja viihtyvyys ovat motivaation lähteitä työssäni.
Kiinteistön talotekniikka on suurin yksittäinen sisäilmastoon vaikuttava tekijä, ja rakennuksen suorituskykyä peilataan suoraan talotekniikan suorituskykyyn. Rakennukset on rakennettu ensisijaisesti ihmisille, ja tästä syystä sisäolosuhteiden pitäisi olla kaiken keskiössä. Täydellinen olosuhdetyytyväisyys on utopiaa. Tavoite on päästä tilanteeseen, jossa mahdollisimman pieni osa käyttäjistä kokee tiloissa epämiellyttävyyden tunnetta. Sillä kokemukset ympäristöstä ovat aina yksilöllisiä. Tilankäyttäjien havainnot lokeroidaan mielestäni liian helposti herkkyyksiksi, asiaa sen kummemmin tutkimatta. Yhtenä mittarina kuuluu olla tilankäyttäjän henkilökohtainen kokemus ympäristöstään.
Olen käyttäjäkokemusten, omien aistimusteni sekä mittausdatan keskiössä päivittäin. Voin tuntea ilman tunkkaisuuden astuessani pihalta sisätilaan, lämpötilamuutoksen siirtyessäni viilennettyyn neuvotteluhuoneeseen. Vaihtelut kosteudessa kulkiessani laitoskeittiön läpi. Parhaimmillaan ja pahimmillaan kaikki tilassa olevat tuntevat olosuhteet eri tavalla. Normaalin sisäolosuhteen hakeminen pelkästään aistinvaraisesti ei onnistu. Sisäolosuhteisiin vaikuttavien tekijöiden mittaustulokset tulee rinnastaa suunniteltuun käyttötarkoitukseen, laitteiden toimintaoptimiin, ulkoisiin tekijöihin sekä yksilön kokemaan. Muuttujia löytyy. Suunnitteluarvot tai mittarilukemat eivät aina korreloi käyttäjän kokemusta.
Kohdekohtaisen olosuhdeselvitykseni toimenpidelistan lyhentyessä huomaan tilankäyttäjien mukavuusasteen parantumisen lisäksi myös PTS-suunnitelmien mukaisten ylläpitotoimien helpottuvan sekä energiatehokkuuden parantuvan. Vanhatkin järjestelmät, jotka on perusteellisesti tarkastettu ja toiminnalliset puutteet korjattu, voivat toimia kymmeniä vuosia eteenpäin, kun kiinteistössä voidaan luottaa todettuun kuntotasoon ja huolto-ohjelmaan. TPI:n TOPI-tietokannan kiinteistökohtainen data ja sen analysointi vievät pitkälle!
Kesällä 2021 valmistuva diplomityöni aihe muodostui käytännön kokeen tuomasta havainnosta. Työssä tutkittiin sisäänpuhalluslämpötilan vaikutuksia sisäilmastoon ja energiankulutukseen. Työ antoi syvempää ymmärrystä sisäilmaston moninaisuudesta ja asiayhteyksistä. Työ vahvisti kuvaa siitä, ettei hyvässä sisäilmastossa ole oikoteitä onneen, koska siihen vaikuttaa niin monet tekijät. Perusasioiden, kuten ilmanvaihtokojeen ja lämmitysjärjestelmän, pitää yksinkertaisesti toimia suunnitellulla tavalla.
Diplomityössä tehtyjen mittausten ja havaintojen perusteella havaittiin, että suunnitteluarvoa korkeamman sisäänpuhalluslämpötilan seurauksena ilmeni oikosulkuvirtausta. Raitis tuloilma kulkeutui suoraan poistoilmaan, saavuttamatta tilan operatiivista vyöhykettä, saati käyttäjää. Liian korkea sisäänpuhalluslämpötila aiheutti ilman kerrostumista, eikä tuloilma sekoittunut tehokkaasti huoneilman kanssa.
Kuva: Tuloilma-aukko korostettu sinisellä nelikulmiolla ja poistoilma-aukot punaisilla soikioilla. Tuloilmavirtaaman liikerata kuvattu sinisillä nuolilla. Tuloilma kulkeutui suoraan alaslasketun katon rajaan ja poistoilma-aukkojen kautta ulos (oikosulkuvirtaus).
Tutkimus tehtiin yksittäisessä rakennuksessa. Talotekniikan asetusarvojen mielivaltainen muuttelu huhuihin perustuen ei ole kestävää. Työkalupakissa tulee olla lukuisia menetelmiä juurisyyn selvittämiseen ja sen ratkaisemiseen. Sisäilmastolla vaikutetaan suoraan tilankäyttäjän terveyteen, hyvinvointiin ja työtehoon.
